Kerimäki uistelun treenipäivä 2

Lauantaina 11.6.2016 klo 8.00 maissa olimme taas kirkkorannassa veneenlaskussa ja kohteena oli lohikala raksivälinein. Sammaleenselän Paassaaren syvänmontun päältä aloimme laskemaan rakseja ja suuntana oli myötätuuleen laskien Tölkäänniemenpää. Viimeistä vapaa kiinnittäessä takilaan sen vielä ollessa takaputkessa ns. pintalirputuksessa 20m etäisyydellä potkurivirrassa alkoi räikkä laulaa. Pieni räikän rääkäisy ja kala irti. Hommahan näytti hyvälle ja oletettavaa oli, että lohta tulee veneeseen päivän aikana. Tästä eteenpäin n. 4 tuntiin ei ollut hipaisuakaan ja kaikukin piirsi pääsääntöisesti ihan tyhjää. Mitään isompia syöttikala parveja emme löytäneet koko Sammaleenselän alueelta. Kipparin kanssa päätimme yhdessä tarkistaa vielä ns. Harvanselän alueen löytyisikö sieltä syöttikalaa ja samalla myös lohikalaa. Heti Eevasaaren ja Paassaaren puolesta välistä takila, joka oli vedossa 0,5m syvyydessä alkoi nykiä ja hetken päästä veneen vierellä sai vapautensa n. 40cm rasvaevätön taimen. Tuuli puhalsi todella voimakkaasti jo tällä selällä 9m/s ja emme löytäneet mitään suojaista ajolinjaa, joten päätimme hörpätä ns. lopetuskahvit ja sit rensselit ylös. Aabrahaminsaaren edessä näkyi kuitenkin ensimmäiset päivän täkykalaparvet ja siitä eteenpäin n. 200m alkoi takilavapa taas nyökytellä. Tällä kertaa kala jaksoikin laukaista takilan ja heti se tempaisi n. 30m spurtin taaksepäin...täyskäännös ja hyökkäys kohti toisen laidan plaanareita...käännös ja spurtti taas taaksepäin n. 20-30m. Noiden tempauksien jälkeen oli selvää, että kyseessä oli varmasti mittakala. Tämän jälkeen kala päättikin tehdä taas täyskäännöksen ja hirveellä vauhdilla kohti venettä. Tässä kohtaa tiesin, että edessä olisi vaikeuksia, koska kala ei todellakaan ollut vielä valmis poimittavaksi. Kala ui syvällä veneen vierellä ja kuin kiusalla se kävi vielä näyttäytymässä melkein haavimisetäisyydellä meille. Kyseessä oli n.3,5 kg taimen tai järvilohi, joka vilautti meille komeaa leveää kylkeänsä ja poistui yhdellä päänravistuksella Harvanselän syvyyksiin. Pienen hiljaisen hetken päätteeksi päätimme, että kysessä oli kuitenkin rasvaevällinen lohikala, joka päätti itse vapauttaa itsensä hellävaraisesti... näin tällä kertaa. Tämän päivän treeni paljasti sen, että kilpailun voitto viedään lohikalalla, mutta muut sijat sitten on jaettavissa haukisäkeillä, johon mekin panostamme sunnuntaina itse kisassa. Itse kilpailun touhuista kirjoitteleepi rapsaa kippari puolisoineen vähän myöhemmin.